Viime kesänä valtamediassa kirjoiteltiin Helsingissä järjestetystä ”Tissiflahsmobista, joka vaati naisten rintojen esilläoloa koskevien rajoitusten poistamista. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi sitä, että naisilla olisi oikeus olla ilman yläosaa julkisella paikalla. Suomessa näin ei siis vielä ilmeisesti ole. Mikäli nainen riisuu rinnat paljaiksi julkisella paikalla saattavat poliisit tulla paikanpäälle ja käskeä laittamaan vaatetta päälle. Tilanteessa nainen on mahdollisesti syyllistynyt rikokseen (rikoslain pykälä sukupuolisiveellisyydestä).  
   

Naisvartalot kohtaavat sensuuria myös sosiaalisen median puolella. Osa sosiaalisen median kanavista määrittelee naisten ylävartalon alastomuuden sopimattomaksi. Seurauksena naisrintoja ja erityisesti nännejä sisältävät julkaisut saatetaan poistaa. Välillä seurauksena poistetaan jopa julkaisijan tili. Tätä toimintatapaa perustellaan kanavan säännöillä. Ja sääntöjään kanavat perustelevat pyrkimyksenä luoda kaikille turvallinen ympäristö. Turvallinen ympäristö, jossa naisen nännit eivät saa näkyä.
   

Kuvaan itse usein naisvartalon fyysistä olemusta maalaamalla. Otan usein kuvia alastonmaalauksistani ja jaan ne some-kaviin. Usein on käynyt niin, että esim. Facebook ei anna julkaista kuvia maalauksistani ilman rintojen peittämistä. Nykyisten some-sääntöjen ja tekoälyn osaamisen perusteella uskallan tehdä oletuksen, että monet museoissa olevista teoksista, joissa kuvataan alastomuutta, eivät läpäisisi esim. Facebookin sensuuria. Samaa ilmiötä esiintyy myös Instagramissa, jossa naisten nännit saattavat johtaa kuvien poistamiseen, on sitten kyseessä maalaus tai kuva.  
   

Mieleeni vaivaamaan jääkin kysymykset; Miksi naisten rinnat koetaan edelleen sellaisiksi, että ne tulee piilottaa? Tekeekö naisen alastomuus taiteesta sopimatonta tai jopa katsojalleen vaarallista? ■